Vaasa - Suomen aurinkoisin kaupunki
Vaasa avaa Pohjanmaan kasvot länteen ja on Pohjanmaan henkinen kokoaja. Liikenneyhteydet ulkomaille ovat hyvät ja kansainväliset virtaukset saapuvat kaupunkiin nopeasti. Vaasa on alueen suurin kaupunki, jossa asukkaita on yli
60 000, joista 69 % on suomenkielisiä, 25 % ruotsinkielisiä ja 6 % muita kieliä äidinkielenään puhuvia.
Keskustan puistokadut, hallintorakennuksia ympäröivät suuret puistot ja vehreä ranta-alue muotoilevat kaupungista pehmeän kokonaisuuden, jonka pohjana on arkkitehti Carl Axel Setterbergin empiretyylinen asemakaava vuodelta 1855.
Vaasassa kohtaavat perinteet ja nykyaika: pohjalainen yritteliäisyys, omaperäinen kulttuuri, kaksi kieltä, kansainvälinen teollisuus ja pienen kaupungin rauhallisuus.
Elävä ympäristö on osa vaasalaisuutta. Meri ja lukuisat saaret luovat kaupunkiin viihtyisän ilmapiirin ja aurinko paistaa usein Suomen aurinkoisimmassa kaupungissa. Veneily, kalastus, saariston patikkaretket ja liikunta kauniilla ranta-alueilla ovat kaupunkilaisten suosiossa. Hyvä tunnelma näkyy torielämässä, yrityksissä, palveluissa, kaikkialla.
Merenkurkun ainutlaatuinen saaristo on Suomen ensimmäinen maailmanluonnonperintö. Merenkurkun saaristo ja Ruotsin Korkea Rannikko muodostavat Suomen ja Ruotsin yhteisen maailmanluonnonperintökohteen koska se on maailman edustavin alue alavien ja matalien moreenisaaristojen maankohoamisprosessin tutkimiseen.
Lähimaaseudulla avautuu erilainen ympäristö, johon sekoittuu maanläheinen kulttuuri kahdella kielellä, sisämaan peltolakeudet, tiiviit kyläyhteisöt sekä saariston omintakeinen tunnelma. Vanhan asutuksen jäljet, museot, kirkot, kalasatamat ja jokivarsimaisemat ovat osa Vaasan laajaa ympäristöä.
Isojoki
Isojoki on yritteliäs ja luonnonkaunis kunta Pohjanmaan eteläosassa. Isojoen jokilaaksot ja kumpuilevat kangasmaastot tarjoavat matkailijalle viihtyisän ympäristön ja hyvät puitteet harrastuksille.
Isojoki on perustettu vuonna 1855. Kunnan kokonaispinta-ala on 646,5 km2. Asukkaita Isojoella on 2 537.
Isojoen käyntikohteita ovat muun muassa Lauhanvuoren kansallispuisto ja Lauhansarven luontokeskus. Yhtenä Länsi-Suomen korkeimmista paikoista Lauhanvuori on korkeudessaan täysiverinen kilpailija Koillis-Suomen ja Lapin vaaroille. Pohjanmaan tasaisesta maastosta erottuu tasaisesti kohoava Lauhanvuori, jonka geologia ja kasvillisuus poikkeavat lähialueesta. Puisto tunnetaan karuista mäntykankaista, lähteiköistä ja lähdepuroista, allikkoisista soista sekä kivijadoista eli muinaisista rantakivikoista. Lauhanvuoren kansallispuisto soveltuu hyvin päiväretkeilyyn.
Lauhansarvi on luontoaktiviteetteja ja virkistymistä hakevien loma-, kokous-, ruokailu-, ja ulkoilukohde Isojoella. Pienestä mutta moni-ilmeisestä luontokeskuksesta on saatavilla monipuolisia palveluita.
Isojoelta löytyvät myös Kangasjärven leirintäalue kirkkaan ja puhdasvetisen järven rannalla sekä Muurahaisen luontokeskus, joka tarjoaa hyvää ruokaa ja luontoelämyksiä.
Isokyrö - Kyrönjokivarren lakeuksilla
Kyrönjoen varrella sijaitseva Isokyrö tunnetaan keskiaikaisen Pohjankyrön suurpitäjän hallintokeskuksena. Seutua pidetään myös Kalevalassa kerrotun Pohjolan esikuvana. Suurpitäjän historiallisena muistomerkkinä kohoaa Kyrönjoen rannalla jykevä harmaakivikirkko vuodelta 1304.
Seinäjoki-Vaasa-akselin puoliväliin sijoittuva Isokyrö on kotikunta monille lähikaupungeissa työssä käyville. Ajomatka kaupunkeihin vie vain noin 30 minuuttia. Kotikunnassa on myös kaksi rautatieasemaa.
Isokyrö pyrkii aktiivisesti eri tavoin tukemaan asuntorakentamista. Edullisia omakotitontteja on saatavilla viihtyisiltä alueilta Kyrönjoen tuntumasta.
Asuinpaikkaa valitsevien keskuudessa Isokyrö puhuttelee erityisesti niitä, jotka haluavat säilyttää kaupungit lähellä itseään, mutta arvostavat maaseutukunnan tarjoamaa rauhallista asuinympäristöä ja luontoa monine harrastusmahdollisuuksineen. Kyrönjoki ja seudun vahva historia antaa oman leimansa isokyröläiseen maisemaan.
Isokyrön kunnassa voit tutustua muun muassa Vanhaan Kirkkoon, Kotiseutumuseoon ja 1700-luvun markkinoihin.
Karijoki
Karijoki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Karijoen ja Teuvanjoen laaksoissa Lapväärtinjoen pohjoispuolella. Viljavien peltoalueiden ohella kunnassa on laajat metsä- ja suomaastot. Pohjalaisena maaseutukuntana Karijoki tarjoaa asukkailleen väljyyttä ja luonnonläheisyyttä asumiseen ja mutkattoman henkisen ympäristön yritystoiminnalle.
Karijoella on asukkaita noin 1 692 ja sen kokonaispinta-ala on 186 km2. Karijoki kuuluu Länsi- Suomen lääniin ja on yksi Suupohjan seutukunnan viidestä kunnasta.
Karijoen ja Kristiinankaupungin rajamailla sijaitsee Susiluola, joka on maamme merkittävin arkeologinen kohde, johon vuosittain käy tutustumassa tuhansia ihmisiä. Susiluolasta löytyy tallattu lattiapinta ja kivityökaluja yli 120 000 vuoden takaa. Kaikki ne todistavat elämästä Susivuorella ennen kuin jääkausi peitti maan alleen tuhansiksi vuosiksi. Susiluola on ainutlaatuinen nähtävyys, sillä sen kaltaista ei ole muualla Pohjoismaissa. Susiluolaa ympäröivä maasto on täynnä merkkejä jääkaudelta, ja itse luola on vanhin tunnettu asuinpaikka Suomesta. Susiluola ja sitä ympäröivä luonto kertovat tarinaansa tuhansien vuosien takaa.
Muita nähtävyyksiä ja käyntikohteita Karijoella ovat Karijoen kirkko, Prosin talo, Kotiseutumuseo, Paarmanninvuori, Peurajärvi ja Kakkorinvuori.
Kaskinen - idyllinen saarikaupunki
Kaskinen, Suomen pienin kaupunki, on mainio lomakohde lapsiperheille ja stressiä pakoon lähteneille matkailijoille. Vanhan puutalokaupungin rauhallisessa ilmapiirissä ja meren läheisyydessä voit unohtaa kiireen ja rentoutua! Kaikki palvelut löytyvät kävelymatkan päästä ja kaupungin ystävällinen ilmapiiri saa sinut välittömästi tuntemaan olosi kotoisaksi - tänne onkin aina kiva palata uudelleen!
Hyvin säilynyt puukaupunki tarjoaa suuren annoksen kulttuurihistoriaa. Kaskinen edustaa yli 200 vuotta vanhaa kaupunkirakennusperinnettä, jolle on tyypillistä säännöllinen ruutukaava sekä puutalot isoine pihoineen, jotka kesäaikana kukoistavat värikkäine hyvin hoidettuine istutuksineen.
Kaskisten merellisen sijainnin johdosta ovat kaupungin elinkeinotkin jo kautta aikojen suuntautuneet meren antimien hyödyntämiseen ja merenkulkuun. Vilkas satamatoiminta, kalastus ja kalanjalostus ovat tänäkin päivänä saarella sijaitsevan pikkukaupungin asukkaille tärkeitä elinkeinoja. Uudempi teollisuus, joka on kaupungissa kehittynyt 1970-luvulta lähtien, on tarjonnut kaupungille uusia kehittymismahdollisuuksia muuttamatta kuitenkaan kaupungin luonnetta viihtyisänä pikkukaupunkina.
Parhaiten voit tutustua kaupunkiin pyöräillen tai kävellen. Opastettu kävelykierros vie sinut Kaskisten torien ja puistojen poikki ja kertoo sinulle paljon kaupungin ihmisten ja rakennusten menneisyydestä. Uimaranta, hyvät liikunta-alueet ja –tilat sekä veneily- ja retkeilymahdollisuudet kauniissa saaristossa ovat mainioita virkistäytymismahdollisuuksia kesäiseen aikaan. Oiva veneretken kohde on esimerkiksi Sälgrundin vanha luotsiasema ja majakka, jotka sijaitsevat kauniin saaristoluonnon keskellä. Talvella voit tehdä hiihtoretkiä saarten lomassa ja ihailla ahtojäiden tekemiä taideteoksia.
Kaskisten vierasvenesatama sijaitsee kauniin ja idyllisen puutalokaupungin keskustassa. Kaikki veneilijöiden tarvitsemat palvelut löytyvät satamasta. Muut palvelut kirjastoa ja leikkipuistoa myöten ovat kivenheiton päässä torin äärellä.
Etenkin kesäaikaan järjestetään kaupungissa paljon kävijöitä houkuttelevia tapahtumia: markkinoita, urheilutapahtumia sekä korkeatasoista kulttuuriohjelmaa muun muassa restauroidussa, arvokkaassa Bladhin talossa.
Kauhajoki
Kauhajoen kaupunki on eteläisintä Etelä-Pohjanmaata Satakunnan rajalla. Kauhajoki on Länsi-Suomen läänin maapinta-alaltaan suurin kaupunki. Kaupungin asukasluku on
14 457.
Luonto on Kauhajoen matkailunähtävyys. Kaksi kansallispuistoa Lauhanvuoren ja Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistot ja Hyypänjokilaakson maisema pysäyttävät kulkijan ihailemaan luonnon moninaisuutta. Kauhajoen monet museot ja kunnostetut historialliset rakennukset vievät kävijän ajassa taaksepäin.
Nähtävyyksiä Kauhajoella ovat muun muassa aito talonpikaistalo Hämes-Havunen, Kotiseutumuseo, Sanssinkartano sekä Kauhajoen Veteraanien perinnetalo. Kauhajoella järjestetään vuosittain Ruokamessut, jotka houkuttelevat noin 15 000 kävijää.
Korsnäs - Suomen läntisin kunta
Korsnäs on Suomen mantereen läntisin kunta. Kunnassa on pitkä ja kivinen 
rannikko Pohjanlahteen. Korsnäs kuuluu maailman ruotsinkielisimpiin kuntiin. Kunnan asukasluku on noin 2200 henkilöä ja yli 96 % heistä puhuu ruotsia äidinkielenään.
Puhdas luonto ja ainutlaatuinen saaristo ovat Korsnäsin vahvuuksia. Ne lisäävät viihtyvyyttä ja antavat paljon mahdollisuuksia erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin. Kunnan kolmesta suuresta saaresta Halsön-saari ja Södra Björkön -saari tarjoavat mahdollisuuden vaelteluun koskemattomassa saaristomiljöössä. Bredskärissä on sen sijaan paljon vapaa-ajanasutusta.
Käyntikohteita ovat muun muassa Kotiseutumuseo, Pappilamuseo, Korsnäsin kirkko, Kvarnbacken Harrströmissa ja Korsnäsin tuulivoimapuisto Bredskärissä.
KRISTIINANKAUPUNKI – SUOMEN ENSIMMÄINEN CITTASLOW-KAUPUNKI
Kristiinankaupunki on Suomen ensimmäinen kansainväliseen Cittaslow pienkaupunkiverkkoon liittynyt kunta.
Täällä Kristiinankaupungissa me asetamme etusijalle elämisen laadun.
Idyllinen puutalokaupunki kutsuu jälleen vierailijoita kulkemaan pikkukaupungin kapeita kujia pitkin, tutustumaan ihastuttaviin kirkkoihin ja museoihin sekä nauttimaan ateriaa kimaltelevan veden äärellä. Kristiinankaupungin elinvoimaisissa kylissä kannattaa myös poiketa.
Kristiinankaupungissa otamme vastaan matkailijat arvostettuina vieraina.
KRISTIINANKAUPUNGISSA ELÄMÄ MAISTUU
Arvostat elämänlaatua – Kristiinankaupunki on oikea paikka juuri sinulle.
Laihia - nuukuuresta kuulu kunta
Laihian sijainti kolmostien ja valtatie 16:n risteyksessä sekä vain 24 kilometrin etäisyys Vaasasta tarjoavat erinomaiset liikenteelliset yhteydet.
Laihian keskusta on nykyaikainen palvelukeskus, jonka ympärillä lainehtivat viljavat peltoaukeat. Valtateiden varsilla komeilevat pohjalaiset pihapiirit komeine kaksfooninkisine päärakennuksineen. Matkailijoita palvelevat useat maaseutumatkailuyritykset, käsityöläispajat ja useat historialliset käyntikohteet.
Nähtävyyksiä ja käyntikohteita Laihialla ovat muun muassa Kotiseutumuseo, Nuukuuren museo ja Laihian Kirkko.
Lapua
Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki, jonka maisemassa vaihtelevat joet, peltolakeudet ja Simpsiön vuori.
Lapua on tunnettu aktiivisesta kulttuuritoiminnastaan. Pääosa kulttuuri- ja museopalveluista keskittyy Vanhan Paukun Kulttuurikeskuksen alueelle. Lapuan kaupunki ylläpitää kolmea museota ja järjestää monipuolista näyttelytoimintaa. Kaikki museot ja näyttelytilat sijaitsevat Vanhassa Paukussa. Kulttuurikeskuksen helmi on lokakuussa 2006 avattu Lapuan Taidemuseo. Alueen päärakennuksessa Isossa Tehtaassa sijaitsevat Patruunagallerian, Lapuan Patruunatehtaan museon, Pyhälahden Valokuvaamomuseon sekä Pohjanmaan Valokuvakeskuksen näyttelytilat. Museotoimen vastuulla on myös Lapuan Kotiseutuarkisto.
Muita nähtävyyksiä ovat Alajoen Lakeus, Jokilaakson matkailupuutarha, Jääkäripatsas, Kauhajärven kyläkirkko, Lapuan Patruunatehtaan räjähdysonnettomuuden muistomerkit, Lapuan taistelun muistomerkki, Lapuan tuomiokirkko sekä Vihtori Kosolan kotitalo.
Maalahti - uuden ja vanhan harmoninen kokonaisuus
Maalahdesta tuli itsenäinen pitäjä vuonna 1607. Nykyinen maalahden kunta perustettiin vuonna 1973 yhdistämällä Maalahden, Petolahden ja Bergön kunnat. Pohjois-Pirttikylä liitettiin Maalahteen vuoden 1975 alusta alkaen.
Maalahden kunta on kaksikielinen saaristokunta. Kunnassa on noin 5 600 asukasta (89 % ruotsinkielisiä, 9,5 % suomenkielisiä). Bergössä on noin 520 asukasta. Kunnnassa on noin 2 100 vapaa-ajanasuntoa. Maalahtelaisista 58 % on palveluammateissa, 24 % tekee työtä teollisuudessa ja 15 % toimii maataloussektorilla. 800 henkilöä käy työssä kunnan ulkopuolella ja 300 henkilöä pendelöi Maalahdessa oleville työpaikoille.
Maalahdessa voi asua meren läheisyydessä. Maannousun ansiosta kunnan pinta-ala kasvaa vuosi vuodelta. Laajan saariston uloimmalla saarilla, noin 40 km mantereesta, maan kohoaminen on selvästi havaittavissa. Maalahti on elävää maaseutua. Asutus ja kylät keskittyvät pääasiassa Maalahden ja Petoladen jokilaaksoihin, joissa pellot ja niityt, vanhat talonpoikaistalot sekä uudet asuntoalueet muodostavat harmonisen kokonaisuuden. Kulttuurimaisema, joissa uusi kohtaa vanhan, on valtakunnankin tasolla ainutlaatuinen.
Maalahdessa on suuri osa Pohjanmaan rautakautisista (400 e.Kr. - 1 150 j.Kr.) löytöpaikoista. Rautakauteen voi tutustua vierailemalla Storsjön Rautakauden reitillä. Alueella on nelisenkymmentä hautaröykkiötä, joista parikymmentä sijaitsee muinaispolun varrella. Reitin varrella on myös kiveen tehtyjä uhrikuoppia. Rautakautta esitellään Maalahden museoyhdistyksen ylläpitämässä vanhassa karjamajassa polun vieressä. Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä (esimerkiksi jatulintarhoja / kivestä tehty sokkelolatomus) on Storskärin saaressa.
Maalahden kulttuuri- ja yhdistyselämä on vilkasta. Aktiiviset nuoriso- ja urheiluseurat harjoittavat toimintaansa eri puolilla kuntaa. Kesätorit, markkinat, kotiseutujuhlat, kotiseutumuseot, kesäteatterit ja tanssit kukoistavat kunnassa kesäisin.
Vuonna 2007 Maalahti täyttää 400 vuotta ja kunnassa järjestetään erilaisia juhlatapahtumia ympäri vuoden,
Mustasaari - moni-ilmeinen kunta
Mustasaaressa saat aikasi kulumaan olitpa sitten kiinnostunut kulttuurista, historiasta, luonnosta, urheilusta tai rakennustekniikasta. Mikään ei liioin estä sinua yhdistelemästä erilaisia elämyksiä juuri itsellesi sopivaksi kokonaisuudeksi.
Tuovilan kivisilta on Suomen toiseksi vanhin käytössä oleva kivisilta ja erinomainen esimerkki 1700-luvun rakennustekniikasta. Postisoutu Merenkurkun yli on muuttunut perinnetapahtumaksi, mutta 1600- ja 1700-luvulla postiliikenne Merenkurkun yli hoidettiin postivenein. Stundarsin käsityöläiskylässä kävijät saavat tutustua entisajan elämään. Stundarsissa järjestetään myös runsaasti erilaisia tapahtumia ympäri vuoden.
Mustasaaren kukoistavasta kulttuurielämästä kiinnostunut voi vierailla myös Korsholman Musiikkijuhlilla, joka kuuluu maamme eturivin musiikkitapahtumiin, käydä kesäteatterissa tai tutustua eri puolilla kuntaa sijaitseviin kirkkoihin ja museoihin.
Vaellusreitillä voi nauttia kunnan kauniista saaristomaisemista liikunnan ja raittiin ilman lomassa. Euroopan suurimpiin urheiluhalleihin lukeutuva Botniahalli tarjoaa puolestaan oivat mahdollisuudet sisäliikuntaan ja muuhun toimintaan.
Närpiö - tomaattikaupunki
Närpiön kaupunki on vanhaa uljasta maalaisseutua, jolla on perinteitä jo 1300-luvulta. Kaupunki muodostuu monesta luonnonkauniista kylästä hyvinhoidettuine maalaistaloineen ja puutarhoineen. Vieraile kaupungissa, jonka tunnuksena on tomaatti - Närpiön "Punainen Kulta".
Närpiön kirkonmäellä on ainutlaatuisia kirkkotalleja, jotka ovat peräisin 1800-luvulta. Vierailijat ovat tervetulleita myös Närpiön kirkkoon, jonka vanhimmat osat ovat vuodelta 1435.
Aivan kirkonmäen tuntumassa sijaitsee Öjskogsparkenin museoalue, joka koostuu useasta museorakennuksesta, joihin kuuluu muun massa vanha talonpoikaistila 1700-luvulta, koulutupa, maalaiskauppa ja apteekkimuseo. Öjskogenparkenista löytyy myös NärpiönTeatteri, kesäteatteri pyörivine katsomoineen. Närpiön Teatteri on tunnettu korkeatasoisista näytelmistä, jotka esitetään aidolla Närpiön murteella. Alueella on myös vanha höyryveturi sekä ravintola.
Ylimarkussa vierailija voi tutustua kotiseutu- ja postimuseoon. Pirttikylässä sijaitsee kotiseutumuseo, jonka päärakennus on 1700-luvulta peräisin oleva Småttgården, sekä Alholmagård ja lasitehdasmuseo.
Saaristo tarjoaa suurenmoista luontoa. Täällä voi kalastaa, uida, vaeltaa tai lähteä veneillen saaristoretkelle. Gåshällanin vanha merivartiolaitos on portti avomerelle ja ehdottomasti näkemisen arvoinen. Toinen mielenkiintoinen saari on Märigrund, jossa sijaitsee vanhoilla kalastusvälineillä ja käyttöesineillä sisustettu kalastusmuseo.
Teuva
Teuva sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Etelä-Pohjanmaalla, Suupohjan seutukunnassa. Teuva on osaksi tasaista lakeutta ja osaksi kankaremaata. Luonnonnähtävyyksistä mainittavimpia ovat Parravuori (140 m) kivipeltoineen ja Pirunpesä (luola). Teuvalla arvostetaan kulttuuria ja perinteitä. Yrittäminen on verissä Teuvalla, kuten muuallakin Etelä-Pohjanmaalla. Teuvalaisen pk-yrittäjyyden vahvoja aloja ovat puu- ja huonekaluteollisuus, metalliteollisuus, maatalous ja uusimpana muoviteollisuus.
Teuvalta löytyy erilaisia nähtävyyksiä ja käyntikohteita. Vanhalla hautausmaalla sijaitsee rauniokirkko, jonka kuoriosa ja sakaristo tuhoutuivat tulipalossa 1950. Ne kunnostettiin kaikkien entisten kirkkojen muistomerkiksi. Seurakunta kokoontuu rauniolle iltakirkkoihin, konsertteihin ja jouluaaton hartauteen.
Maailman suurin keihäs (26 m) sijaitsee Vapaa-ajankeskus Parrassa. Keihäsmonumentti on pystytetty teuvalaisen Pauli Nevalan urotyön, keihäänheiton olympiakullan (Tokio 1964) ja Pauli Nevalan 60-vuotispäivän kunniaksi. Monumentin mittasuhteet vastaavat Paulin olympiakeihään mittoja oikeissa suhteissa.
Parran Laskettelukeskus - Snowpark Parra - on tasokas laskettelu- ja maastohiihtokeskus, jossa on kaksi rinnettä ja kolme hissiä, Street & Jibpark, Easy Street & Railpark, Lasten Talvipuisto, Lasten rinne, hiihtokoulu, välinevuokraamo, SkiCafé, erinomaiset kilpailu- ja harjoitusmaastot sekä Teuva / Parra / Karijoki reitistö taukotupineen.
Teuvan Kulttuuritalossa Orrelassa on esillä harvinaisia museokokoelmia ja vaihtuvia näyttelyitä, muun muassa
1700-luvulta peräisin oleva 15 kiloa painava raha-aarre sekä noin 350 kolikkoa ja plootua.
Vähäkyrö - kauneimmat hetket sinisellä tiellä
Tervajoelta kirkonkylän kautta Vaasaan kulkeva entinen valtatie seurailee Kyrönjoen vehmaita rantoja. Reitti halkoo kauneinta pohjalaista kulttuurimaisemaa ja sen varrella riittää useita historiallisia tutustumiskohteita ja vilkkaita tapahtumia.
Tervajoella, valtatie 18:n varrella, sijaitsevat muun muassa Iittala Oy:n ja Hackmanin tehtaanmyymälät sekä Mustalintu -saviverstas. Sinisellä tiellä voi viettää kaupunkilomaa sisältönä vilkkaat torit, tapahtumat ja nähtävyydet. Maaseudulla puolestaan unohtuu kiire. Kaikessa rauhassa pääsee katselemaan tai osallistumaan tämän päivän maaseudun elämään. Sinistä tietä voi kulkea myös harrastusten innoittamana.
Mitä Vähäkyrö voi tarjota vieraalle - ainakin komeaa joki- ja kylämaisemaa! Esimerkiksi opastetulla kiertoajelulla joen molemmin puolin kulkevilta maanteiltä näkee melkein koko kunnan eli kuusitoista kunnan kahdeksastatoista kylästä. Välillä voi pysähtyä ihmettelemään Aittoomäen komeita muinaishautoja ja vanhaa mestauspaikkaa vanhan postitien varressa, seuraamaan oikean pläkkyrin työskentelyä verstaassaan ja keraamikkoa dreijansa ääressä. Matkalla voi myös tehdä ostoksia tehtaanmyymälöissä, pistäytyä pläkkyri-, koulu- ja kotiseutumuseossa ja kenties taidenäyttelyssäkin sekä nauttia kiireettömistä ruoka- ja kahvitauoista.
VÖYRI – osaamista – yritteliäisyyttä – viihtyvyyttä
Vöyri sijaitsee Pohjanmaan kauniilla rannikolla. Asukasluku on noin 6 700 ja kunta on kaksikielinen ruotsin ollessa enemmistön kielenä. Elinkeinoelämä monine pienyrityksineen on vilkasta ja työttömyys on alhainen.
Toimintoja on paljon tarjolla, sekä kulttuuri- että urheiluelämä kukoistavat. Rentouttavan ulkoilun mahdollisuudet ovat hyvät vaihtelevan luonnon ansiosta.
Laaja kulttuuri- ja musiikkielämä sekä aktiiviset yhdistykset takaavat että sinun ei tarvitse olla koskaan toimettomana. Ympäri vuoden voit osallistua jollekin moniin teatteri-, musiikki- tai kotiseutualojen järjestettäviin kulttuuritapahtumiin.
Nähtävyyksistä voi mainita Vöyrin kirkko, Tottesundin kartano, Kimon ruukki, Oravaisten taistelumanner sekä monet museot ja muinaislöytöpaikat.
Osa Merenkurkun maailmanperintöalueesta sijaitsee Vöyrillä. Västerön luontopolulla näet suuria kulmikkaita kivilohkareita ja kivisiä muinaisrantoja, jotka kummatkin ovat viimeisen jääkauden jättämiä jälkiä. Mikkelinsaarten luontoaseman vieressä olevan Kummelskärin luontopolun varrella on kalastajien yöpymispaikkoja 1500-luvulta sekä venevalkamia jotka ovat jo aikoja sitten mataloituneet maankohoamisen vuoksi.
Ähtäri 
Ähtäri on ympärivuotinen matkailukohde, jossa vierailee vuosittain noin 150 000 matkailijaa. Ähtärin Eläinpuistossa voi kohdata luonnonmukaisessa ympäristössä yli 300 eläintä, jotka edustavat yli 60 lajia. Runsas vesistö antaa vesiharrastuksiin hyvät puitteet ja opastetuilla luontoreiteillä on hyvä kohottaa kuntoa. Runsasluminen talvi tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet hiihtoon ja moottotrkelkkailuun sekä muihin talvisiin harrastuksiin. Eläinpuisto ja Mesikämmen-kylpylä ovat avoinna joka päivä myös talvella. Majoituspaikkoja on lähes tuhat mökeistä hotelliin. Kesä- ja talvitapahtumat tuovat vaihtelua vapaa-aikaan.
Aikanaan Ähtärin seutu on ollut Ylä-Satakunnan pitäjien Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden ja Kangasalan maanomistajien vakinaista erämaa-aluetta. Erämaiden peruutuksen jälkeen alkoi Ähtärin varsinainen asutus, alueelle siirtyi väkeä Savosta, Hämeestä ja Pohjanmaalta. Ähtärin kunta perustettiin 1867. Nykyinen asukasluku Ähtärissä on noin 6 885.
Suomenselän alue poikkeaa luonnonolosuhteiltaan muusta Etelä-Pohjanmaasta. Suomenselkä työntyy "Lapin sormena" pohjoisesta etelään näkyen muun muassa pitkänä ja runsaslumisena talvena sekä kasvillisuudessa. Ähtäri on maastoltaan hyvin vaihtelevaa. Esimerkiksi Vehunjärven pinta on 216 metriä merenpinnasta eli 12 metriä korkeammalla kuin Ounasvaaran huippu.
Ähtärin Eläinpuistossa käynti kannattaa. Yli 300 eläimen lisäksi puistosta löytyy poliisin näyttelyosasto, pomppulinna, liukumäki, kiipeilyseinä, pelejä, air track sekä kotieläinpiha. Puistossa on kesällä myös eläintenhoitaja-oppaat kertomassa susien, karhujen, lumileopardien ja muiden eläinten elintavoista, joten eläinpuistokierros voi olla myös opettava kokemus. Eläinpuiston naapurissa Hotelli Mesikämmen majoittaa mukavasti ja hotellin yhteydessä oleva kylpylä ja hoito-osasto palvelevat koko kesän satoi tai paistoi.
Ähtärin kesä on tulvillaan tapahtumia, joista mittavin on heinäkuussa järjestettävät Spelit. Spelit on upea kansanmusiikkifestivaali, jonka ohjelmistossa on huomioitu myös lapset ja nuoret. Ähtärissä voit myös harrastaa muun muassa golfia, ratsastusta, soutua, melontaa ja kalastusta. Käyntikohteita ovat muun muassa Pirkanpohjan taidekeskus, Lasinpuhallus Ateljee Rajalahti, Ähtärin kotiseutumuseo sekä Ähtärin ja Honkiniemen kirkot.